Taas yksi viskiblogi. Ei kai?

Vastaus tuohon on tietysti kyllä. Tähän mennessä pienimuotoisia tunnekertomuksia viskeistä tuli jaettua Facebookin ja G+:n kautta, mutta muutamakin tuttava oli sitä mieltä että minun kannattaisi käydä pitämään blogia viskeistä.

Tässä sitä nyt sitten ollaan. Uusi blogi on avattu ja haasteena on tietysti saada kirjoitettua tänne riittävän usein että tämä säilyy mielenkiintoisena.

Savuviskit ovat ehkä tietynlainen klisee jopa, ainakin siltä se usein tuntuu. Hyvin monet jotka kutsuvat itseään viskien harrastajiksi, tai niistä enemmän nauttijoiksi, suosivat Islayn taianomaisia savuja. Liekö sitten kyseessä suomalainen luonne ja geeniperimä, savupirttien jättämä muistijälki, vaiko se että useat savut vain maistuvat niin hyviltä? Omalta kohdaltani savuviskit liittyvät Suomen Lappiin, sen tervaisiin savuihin ja ylipäätään karuihin olosuhteisiin. Ne tuovat hiukan luokseni sitä mitä parhaimmillaan olen metsässä ja tuntureilla kokenut.

Sen vuoksi kuvailen viskejä sanoin mitkä liittyvät luontoon. Jotain ‘tasting notes’ sanoja saattaa olla seassa mutta tämä ei ole blogi niistä. Tämä on blogi siitä miltä viskit minusta tuntuvat ja miten ne itse koen. Jokainen saa tehdä omat johtopäätöksensä siitä voiko joku viski toimia heille vai ei, ehkä ajan kanssa löytyy muitakin jotka jakavat näitä ajatuksia kanssani.

Tuntemuksien kuvaaminen liittyy paljon myös siihen, minkälainen vire on pohjalla. Peräkkäisinä päivinä sama viski saattaa viedä minut eri paikkoihin, mutta ei anneta sen häiritä vaan nautitaan savuista!