Tuesday, August 9, 2011

Octomore Orpheus 2.2. – Jyrkänteeltä alas ja lentoon

20110806132657-IMG_7180_smallNäen myrskyn nousevan kaukaisuudessa. Tuuli pian käy vonkumaan, kun astelen viimeisiä taipaleita tunturin laelle. Tuulen mukana tulee tuoksu sateesta ja ukkosesta, jäämeren karuista laineista ja kurujen syvistä louhikkoista. Pääsen laelle ja edessäni aukeaa huikea maisema. Pitkä, louhikkoinen pudotus edessä, jonka täyttävät useat purot jotka syöksevät vettä alkulähteiltä pitkälle soiden erämaihin. Salama on sytyttänyt metsän palamaan myrskyn edellä, sakea savu nousee pitkin rinnettä ylös ja pian tunnen tuoksun niin tutun. Maistelen tiukkaa savua, turpeisen polttamaa. Pilvet saapuvat kohdalleni ja iskeytyvät huipulle. Peityn savuun, veteen ja karuun tuuleen. Salama lyö johonkin lähelleni, mutta siitä välittämättä otan luonnonvoimat vastaan. Voiko tämä hetki paljoa tästä raaistua?

20110806134327-IMG_7192_smallMaistelu vie minut muistelemaan tunturissa koettua lumimyrskyä, tuulta joka repi laavukankaan halki, päivän pitkää marssia ja monia muita karuja kokemuksia – jotka jälkikäteen ovat erinomaisia muistoja. Kuinka hyvältä raikas vesi maistuukaan, kun on päivän kituuttanut keitetyllä vedellä. Miltä se hetki tuntuukaan, kun on pitkän tauon jälkeen taas tulilla istumassa – nauttimassa savuista ja hyvistä turinoista.

Octomore Orpheus 2.2. on äärimmäisyyksien viski. Se lyö maistelijaa turpeella (140ppm) ja tiukalla savulla vasten kasvoja, pakottaa karuihin olosuhteisiin ja vierittää alas jyrkännettä. Mutta samalla se osaa olla hienostuneen nautiskeltava, kuinka retki veneellä alas sopivasti kuohuvaa koskea joka kastelee kyytiläisen läpimäräksi. Viski on vahvaa (61%)  mutta sitä ei tätä maistellessa huomaa. Orpheus on yksi suosikeistani, tälle tasolle ei moni viskeistä ole päässyt. Savua ja tulta, turvetta ja muinaista eliksiiriä. En kuitenkaan halua täyttää blogia ylityssanoin, mutta savuviskien ystävää kehoitan tätä maistamaan. Tässä on luonnetta ja makua, tuoksu joka jättää lasin, sen tyhjennettyä, pitkäksi aikaa turpeisen savuiseksi. Aika hyvin viisivuotiaalta viskiltä, miltäköhän tämä tulee maistumaan kymmenvuotiaana?

Ihan heti tämän viskin jälkeen ei kannata maistaa mitään muuta – hyvätkin savumaut tuntuvat laimeilta silloin. Tai ainakin pitää sopivan pitkä tauko ennen seuraavaa.

No comments:

Post a Comment

Note: Only a member of this blog may post a comment.