Polku vei suoraan soiseen maastoon kuusikoiden varjostamaan laaksoon. Saappaat uppoavat vesirajalle saakka ja maastosta nousee maatuneiden lehtien tuoksu. Hyttyset villiintyvät uusista uhreista ja hyökkäävät kerta toisensa jälkeen suojatoimista välittämättä. Suo tuntuu lähes loputtomalta, hämäryys keskellä päivää oudolta kunnes lopuksi polku suuntaa korkeammalle ja rämpimisen jälkeen pääsee levähtämään kivelle. Tulet syttyvät maakuoppaan ja savu ajaa hyttyset viimeinkin pois. Nyt on hyvä hetki hohhailla ennen matkan jatkamista.
Bowmore Surf (40%, litran pullo) ei herätä tuoksullaan minussa hirveän positiivisia tunteita. Mieleen tulee maatuneet lehdet ensivaikutelmalla, yllättävän tunkkaisesti. Viskistä ei ole kerrottu ikää, mutta maku ei ole kauhean hienostunutkaan. Karkeahko, väärällä tavalla, ja tässä alkoholi maistuu lävitse. Savua ja turvetta löytyy, mutta alkemiassa on vielä hiomista. Jälkimaku on sen sijaan miellyttävä ja yllättävän pitkä, vaikka viskin tuoksut katoavatkin aika pian lasista.
Tavallinen 12-vuotias Bowmore on parempaa kuin tämä, joten jos etsii spesiaaliviskiä lahjaksi ei tämä ole paras valinta. Tätähän voi kaataa vaikka yllättäville vieraille. Niille jotka haluavat viskiä, mutta joille ei halua niitä parempia juomia tarjota. Tätäkin on hyvä maistella välillä, selkenee erot viskien välillä. Mielestäni tämä on kuitenkin ihan ok perusviski ja paljon paljon mieluummin tätä maistelee kuin esim. tavallista Chivas Regalia..
No comments:
Post a Comment
Note: Only a member of this blog may post a comment.