Saturday, March 9, 2013

Lagavulin 16YO Distillers Edition 2012 – häivähdyksiä ja sikareita

Musiikin soidessa värikkäät vaatetukset lennähtävät liikkeelle. Kummarukset ja röyhelöiset hameet asettuvat riviin odottaen sointia jolla rytmi pääsee valloilleen. Koreografia on viimeiseen asti huoliteltu, tempoltaan vaihteleva ja sävelkorvia hivelevä. Jouset tanssivat kielien päällä, ilman nostaa huilusta esille taikuutta jota ei usein koeta. Seinän edestä nousee äänien kuoro, joka heläyttää aarian kulkeutumaan läpi huoneiden ja ikkunoiden – kurottaen kohti keltaisena hehkuvaa kuuta ja komeetan taivasta halkovaa pyrstöä. Yksinäinen kuningas istuu valtaistuimellaan katsoen tätä näytelmää poissaolevin silmin – vain kaikuja menneisyydestä, ilman toivoa tulevaisuudesta.

20130216122245-IMG_2897_smallLagavulin Distiller’s Edition on sarja jota tislaamo tuottaa vuosittain. Se eroaa tavallisesta Lagavulinista sillä, että siinä on viskiä viimeistelty erilaisissa tynnyreissä. Tämä DE on päässyt makaamaan aikansa ex Pedro Ximinez (sherry) –tynnyreissä. Sillä on saatu aikaan jotain uutta, pehmeämpää ja makeampaa makua Lagavuliniin, joka itsessään on kyllä aivan loistava juoma.

Tämän lisäksi DE pullotetaan jokaisena vuotena. Nyt kyseessä on tuorein, vuoden 2012 versio. Eri vuosikerrat vaihtelevat usein maultaan ja miellyttävyydeltään, mikä näkyy usein myös hinnassa.

Olemukseltaan tämä viski ei yllätä. Laadukas, miellyttävä, öljyinen, väriltään osuva. Tuoksussa on taitettua savua, muinaisuutta, ärhäkkyyttä. Tavallisen Lagavulinin selkärankaa ei ole murrettu, mutta sitä on taivutettu ottamaan vastaan uusia näkökulmia ja ajatuksia. Se on myöntynyt makeammaksi ja monipuolisemmaksi. Harmaa eminenssi on hoitanut työnsä hyvin, koska lopputulos on sen tyylinen kuin näin olisi aina tarkoitettu.

Maku on muuttunut. Sherry ei ole esillä liian vahvasti, mutta se on murtanut joitain Lagavulinin perusominaisuuksia turhankin rajusti. Kuningas on joutunut pari kertaa liian usein mestatuksi ennenkuin on uskonut mihin suuntaan pitäisi kumartaa syvään. Savuisuutta on onneksi, vaikkakaan se ei hallitse enää valtakuntaa. Sen tilalla on monimuotoinen harvainvalta, joka vetelee oikeista naruista.

Kyllä tämä viski toimii. Aivan ehdottomasti. Se on hyvin rakennettu, monipuolinen, jälkimaku ja tuoksu ovat miellyttävät. Siitä puuttuu kuitenkin sielua. Tanssiaiset ovat täydessä käynnissä, mutta ihmiset puuttuvat vaatteiden sisältä. Herrain sikarihuone varmasti pitää tästä, koska elämän vesi on laadukasta ja monipuolista. Tämä voisi nimenomaan toimia sikarin kanssa, niin kliseistä kuin tuo ajatus onkin!

No comments:

Post a Comment