Adelphi’s Breath of the Isles 15YO 1995

Askeleet suuntaavat kulmalta kulmalle. Vanhojen rakennusten kivet tuntuvat soittavan omaa nuottiaan kun riivattu tuuli vonkuu seinien välissä. Rankkasade lähestyy pysäyttämättömänä rintamana ja lakaisee tieltään kaiken vankkaa miestä pienemmän. Pimeydessä tummat haamut liitelevät talosta toiseen, kanniskelen käsissään satoja vuosia vanhoja mukeja samalla suojaten niitä aineettomilla henkäyksillään. Sade taipuu niiden edestä kääntyen kohti arvaamatonta kulkijaa. Vanha kylä korkeilla kukkuloilla, eristyksissä loppumattoman meren keskellä ei anna minkään häiritä rauhaansa.

Adelphi’s Breath of the Isles on löytynyt juuri tuolta. Paikasta jonka nimeä ei kukaan enää muista, eikä kukaan elävä pysty lausumaan. Siinä on vangittuna vuosisatojen (ainakin 15 vuoden) tuulet, komeettojen pyrstöjen läpikuultava kauneus,meren raivo, öljyisten lamppujen tuli sekä kallion järkähtämättömyys. Vain uskaliaimmat voivat tunkeutua ikuisen sateen saarelle, uhmaamaan loitsua ja pirullista mieltä, koluamaan nokisia kiviä, tulisijoja ja piileskelemään muilta etsijöiltä. Lopuksi on vielä löydettävä tuota elämän jaloa vettä, juomaa joka saa mielen sykkimään ja sydämen riemuitsemaan.

Tynnyreitä ei juuri ole löytynyt, tämäkin pieni salattu pullo on vain yhden tynnyrin tuotoksia. Siihen oli kaiverrettu numerosarja 1792. Lieneekö se vuosi jolloin tynnyri on valmistettu, löydetty vaiko jotain aivan muuta?

Tuoksuun on taottu useita ulottuvuuksia. Lieneekö tynnyri matkannut Sigilin lukemattomien porttien kautta astraalin aaveiden kannattelemana? Savua, maustetta, tuulta ja unohdettuja tunteita.

Makuun on sen sijaan kudottu kiinni tuulta, taistelua, kuolevista käsistä revittyjä mausteita, jättien sotahuutoja ja seireenien laulua. Ensin tämä lyö sotavasaralla niin että vasaraan tulee lommoja, sen jälkeen merenneidot vievät mukanaan syvyyksiin joista vain Venuksen kirkas kajo ohjastaa ulos! Tässä on samalla mukana menneisyyttä ja tulevaisuutta, mutta nykyisyys on taidettu kadottaa. Vähitellen sotavasara väsyy lyömiseen ja jäljelle jää miellyttävä euforia joka valtaa uskaliaan. Ehdottomasti täynnä tunnetta ja mielikuvitusta! Mietin vain, jos tämän kaverina olisivat loput 244 pulloa.. muuttuisivat ne eläväksi?

Uniin on tämän maistamisen jälkeen tarttunut kummallisia symboleja. Keskellä yöllä herätessäni hikisenä, peloissani, olen joutunut kirjoittamaan ylös tavuja ja koodeja: Ker, iS, 58, Ta%, L. Ehkä tämäkin koodi aukeaa vielä jonain päivänä. Siihen saakka tätä maistelee vielä uudestaan, kun haluaa paeta saarten kummalliseen maailmaan!