Bunnahabhain 18YO – tumman laivankannen kertomaa

Yön laskeuduttua on talvella pimeää. Varsinkin jos matkaat kellareissa, joiden sähkökytkimien ainoa ilo on naksuva ääni ilman valoa. Haparoiden etsit tietäsi kostean ummehtuneen tuoksun lävitse. Jossain vaiheessa nenään ottaa makeammpi elämys, ruokakellari joka on unohtunut tyhjentää jo aikoja sitten. Maa on hyvin paljon läsnä. Törmäyksien kautta löytyy tie ulos, tähtien valoon. Orion hehkuttaa kolmivyöllään kutsuvasti, kuinka raikas ja kirpeä ilma voittaa aina ummehtuneen kellarin. Onneksi voi istahtaa laavulle ja aloittaa kiehisien vuolemisen. Savua tässä jo kaipaakin.

Bunnahabhain XVIII (18YO) on hiukan perusbunnaa (12YO) iäkkäämpi versio. Se tarjoillaan aika synkässä pullossa, jossa tummahko viski näyttää lähes mustalta. Häivähdys punaista saa oikeassa valossa näyttämään sen suuren taistelun aamunkoiton kajolta. Tämä on olemukseltaan siis aika klassinen viski. Ikä antaa odottaa kypsyyttä ja monivivahteisuutta ja perusmaisteluvahvuus (43%) tietää ettei mistään järisyttävästä elämyksestä tule olemaan kysymys. Mystiikkaa tämä ex-sherrytynnyrissä uitettu viski kaipaisi paljon lisää, jo ennenkuin tätä pääsee maistamaan. Nyt alkulähtökohta on aika perustunnelmainen, nuorten aatelisten sali jossa konjakin sijaan on päätetty tilata lasilliset hyvää viskiä.

Väri, öljyt ja olemus lasissa miellyttää. Ei yllätyksiä, mutta jotain mitä laadukkaalta viskiltä odottaisi. Savu ei osaa löytää tietään luokseni tuoksussa mutta ehkä enemmänkin tämä vie minut pienen puupurjelaivan kannelle. Merellinen, seestynyt ja rauhallinen tunnelma. Hiukan rapistunut maalaus, ajan tuomaa erilaisten pienten tuoksujen häivähdystä. Siitä on aikaa kun tämä laiva on nähnyt tervaa tai rajumpaa toimintaa. Vuosikymmenien hidas mutta arvokas hiipuminen maailman muuttuessa ympäriltä osuu aika hyvin tuoksuun.

Maku jatkaa purjelaivateemaa. Suolaista ja makeaa. Purjeiden jytinää, tuulta ja kannen alle kurkistaessa makumaailma vain laajenee. Grogi on jäänyt tarjoilematta, onneksi. Iäkkäät ja vankat laudat ja sydänpuut natisevat, paatti kaappaa tuulen purjeiden sisään ja alkaa lipua laiskasti ulos meluisasta satamasta. Uusi matka on alkamassa, ehkä se on tämän laivan viimeinen. Maku odotuttaa jännitystä, seikkailua ja jonkin uuden löytämistä. Liiallinen makeus häviää tälle uudelle tunnelmalle ja suussa maistuu pitkään laivan nuoruusvuosien rämäkät tapahtumat. Elämää on nähty ja koettu!

Jälkimaku on ihan miellyttävän pitkä. Bunnahabhain 18YO on laadukas, mutta ei räväkkä viski. Sherry ei ole mennyt tässä ylitse, vaan se komppaa miellyttävästi monipuolista, hiipuvaa, makumaailmaa. Savu jäi valitettavasti kokematta, mutta sitä ehkä tulee häivähdys laivan keittiöstä mukaan – vaimean kiroilun saattamana. Tämä juoma on oikein mukava vaihtoehto konjakille. Tyylikkääseen mutta ei viskikeskeiseen iltaan jossa halutaan vähän nostaa lasista puheenaihetta kuinkin pääpainon pysyessä vaikka purjehtimisessa.