Wednesday, November 27, 2013

Mysteeriä pukkaa: tummempi ja vaaleampi kerralla

Taannoisessa bloggareiden Gallowsbird –tapaamisessa vaihtoivat pienet samplepullot omistajia ahkerasti. Kuka toi mitäkin, kertoen mitä ne olivat tai sitten ihan vain jättäen putelin sisällön suureksi mysteeriksi. Nikolas, joka kirjoittaa MushiMALT –blogia,  kertoi niistä niinkin paljon että toisessa on tummempaa (#T) ja toisessa vaaleampaa (#V) viskiä. Mikäs siinä, toimiihan se värikin hyvin luokitteluna.
20131123-20131123161247-IMG_2046_small
Ei voi siis muuta, kuin laittaa drami vaaleampaa lasiin ja aloittaa maistelu. Taustalla tietysti juuri kirjoitettu Kilchoman 2007 Vintage, joten makumaailma on sopivasti Kilchoman-värittynyt.

#V

Öljyt, joita jotkut kutsuvat viskin jaloiksikin, ovat aika ketterät ja nätit. Tuoksussa on vähän ärhäkkyyttä, mutta myös bowmoremaista maailmaa. Tammea ja myös bunnamaisuutta. Tutuhko tuoksu, mutta en nyt saa siitä mitenkään kiinni mikä viski voisi olla kyseessä. Miellyttävä kuitenkin tuoksuiltaan!
Maku on vähän kevyehkö, ennen pientä lyönnintapaista. Makeahko, pippurisenkin oloinen, mutta erityisesti pehmeää tammea on paljon mukana – tosi paljon Bunnan Darach-Urimaisuutta. Mutta kuitenkin, mikään ei ole sanottua että tässä on edes Islayltä kotoisin oleva viski – vaikka oma makumaailma tämän sinnepäin sijoittaisikin. Darach-Ur on yleensä ärtsympi, joten siinä mielessä mielenkiintoista kuulla mistä on oikein kyse. Tutuhko jokatapauksessa. Jälkimaku on mukavan öljyinen ja tamminen.

#T

Tämäkin mysteeri piirtää miellyttävät öljyt lasiin. Valuvat, paksut ja vähän byrokraattisetkin – niin tasaiset ne ovat aluksi ja kaoottiset lopuksi. Tuoksussa on, kuten väristä ehkä olisi voinut vähän arvata, aika paljon sherryä. Hedelmää, rusinaa ja nahkamaisuutta.
Maku on aluksi pirteä, mutta hetken päästä sherryn olemus, kirpeys ja omalaatuinen – vielä tunnistamaton – maku iskevät päälle. Vähän samankaltaisuutta kuin joissain Wasmundissa tai bourbonissa mutta  kuitenkin vahvasti sherryviimeistely. Tämä ei kuitenkaan ole sherrypommi mielestäni, vaan makumaailma on öljyisempi ja sherry katoaa suusta nopeammin. Tällä hetkellä oma tuntemus on, että kyseessä voi hyvinkin olla täysin uusi viski itselleni. Myöhemmillä kulauksilla sherry valtaa enemmän alaa ja muut maut jäävät hyvin taustalle.
Omalaatuista tässä on kyllä tuo sherryn maun nopea katoaminen. Jälkimaku jää myös minulla aika lyhyeksi. Tästä viskistä ei oikein saa kiinni, mutta en ostaisi tätä itselle hyllyyn tämän maistelun perusteella.

Mitä ne sitten olivat?

#V paljastui olevan Nikolaksen oma eläväpullo. Siinä on suurin osa Hibiki 12yo japanilaista ja yksi iso osa on Aberlour 18yo:ta. Pienet osat olivat muuta speysidea ja myös Bunnahabhainia on seassa 12yo versiona. #T on Nikolaksen oman 5 litran tynnyrissä viimeistelty Deanston Virgin Oak. Hän viimeisteli muutaman viikon tuollaisessa 5l sherry-tynnyrissä, joka juonti juurensa Espanjasta. Hänen omien sanojensa mukaan "aika tuju viimeistely"

1 comment:

  1. Hyvin olit kyllä jäljillä, vaikka arvauksenahan nämä olivat aika mahdottomat :D Löydän itsekin samoja piirteitä molemmista viskeistä.

    ReplyDelete