Thursday, April 11, 2013

A.D. Rattray Caol Ila 19 YO, vai onko tämä sittenkin 18 YO

Hiippailua metsikössä, yhä pimenevässä illassa. Lieneekö seuraajat ovat vielä jäljillä, vai eksyivätkö jo. Salaisuudet mukana kannossa, omin vikkelin sormin kaapattuna. Etsiskelle piiloa, jonne voisi mennä viettämään yötä ilman kiinnijäämistä. Kalliolohkareiden luota paljastuu lähes huomaamaton luola, jonne on hyvä ryömiä jälkiä peittäen. Joku muukin tänne on aikoinaan eksynyt – ja jäänyt. Luiset sormet puristavat pientä pulloa, joka on sinetöity keisarin noitien vahalla. On aika ottaa tuokin unohtunut mysteerinen aine mukaan ja ryömiä pidemmälle, odottamaan aamua ja uutta piiloleikkiä.
20130402085942-IMG_6017_small
AD Rattray on jälleen yksi indie-pullottaja. Heidän tavoitteenaan on löytää, pullottaa ja myydä viskejä joilla on merkitystä. Sain käsiini pienen samplen yhtä heidän tarkkaan varjeltuja salaisia elämän vesiään. Islayn tislaamo on Caol Ila ja vähän on hämmentävää, onko nyt kyseessä 19YO vai 18YO viski. Merkinnät samplessa vievät samoihin tietoihin, kuin mitä heidän verkkosivuillaan on. Mutta kuten tiedämme, ei aina verkkosivuja päivitetä kuin luostareissa kääröjä. Molemmista käy selville kuitenkin sherry-tynnyreissä kypsyttely.
Lasin reunoille tämä juoma muodostaa helminauhan, joka ei tunnu laskeutuvan lainkaan. Se on siro ja kepeä, eikä kerro vielä minkälaiseen kokemukseen tässä pääsee tuntemaan. Tuoksussa on selkeää kullilaa ja siihen liittyy savua ja suolaa. Oikein miellyttävä tuoksutella ja hyökkäävyys, 56.7% vahvuudesta huolimatta, pysyy taustalla. Se vähän haroo miekankahvaa ja väläyttelee terää joten luonne alkaa paljastua. Mutta erittäin miellyttävä.
Maku on täyteläinen ja ylitsevuotava. Sherryä ja tynnyriä, savua ja kokemusta. Vuosikausien valmistautumista. Erittäin öljyinen, kuin yrittäisi kiivetä linnanmuuria ylös samalla kun (onneksi ei niin kuumaa!) öljyä valuu pitkin seinää. Lopuksi se sytytetään tuleen ja jäljelle jää savua sekä poltettua makua. Kun muurilta ote lipeää, tippuu öljyiseen lammikkoon jonka liekit nuolevat vaatteet lopullisesti karrelle.
Makua löytyy, enemmänkin kuin odottaisi. Jälkimaku suussa kestää hyvin pitkään, mutta karrelle palanut liha maistuu siinä pääasiallisesti. Ei voi sanoa, että tämä olisi mautonta! Omaan kieleeni tuo poltettu sherry voisi olla hiukan vähäisempi määrältään. Raju kokemus, vaikkei suoraan lyökään kasvoille.

No comments:

Post a Comment