Jokaisella matkalla on alkunsa. Joskus matkan alku tulee eteen kesken vaelluksen, joskus se taas päättyy yllättäen, vain jatkaakseen hetken päästä. Nuotio voi hiipua sammuksiin kesken yön, jo sammutettu liekki voi roihahtaa alla tähtien vyön. Maailma muuttuu, sanotaan. Vai onko se vain me ihmiset jotka muuttuvat, kun maailma ympärillämme on perspektiivistämme katsottuna muuttumaton. Mihin meillä on kiire, paitsi juoksemaan karkuun itseämme. Tähdistä katsottuna ihmiset näyttävät maapallolla hyvin pieniltä. Filosofiaa kylmässä talvisäässä, viskilasi kädessä. Kynttilänvalossa on hyvä mietiskellä ja ulkona huuruisen hengityksen läpi katsella tuhansien ja miljoonien tähtien säihkettä.
Ardbeg Blasda on hiukan erilainen Ardbeg, kuin mihin on totuttu. Se on laimennettu yllättävän kevyeksi niin turpeisuudeltaan (8 ppm, normaali 10YO on 23-25 ppm), savuisuudeltaan kuin myös vahvuudeltaan (40%). Blasda on kelttiä, käännettynä tarkoittaa makeaa ja maistuvaa. Tämä on tuotu markkinoille vuonna 2008 ja erä on ilmeisesti ollut ‘limited’, kuinka montaa pulloa se sitten tarkoittaakaan.
Tuoksu on jonkun verran erilainen kuin perus-Ardbegissä. Siinä on luonnetta kuitenkin riittävästi, ettei se vielä tunnu kepeältä kesäviskiltä vaan aidolta tavaralta. Itse asiassa mieleen tulee aika paljon Bowmore – makeus, vanilja (Bourbon-tynnyrit) ja pippurikin ilmoittavat itsestään.
Maussa iskee ensimmäisenä mieleen se, että 'tämä viskihän on aika kevyen oloinen. Kun on Ardbegejä maistellut jonkin verran, seurauksena voi olla että näinkin laimea tuntuu hiukan vesitetyltä koska se ei vastaa odotusta. Maku sopii hyvin sellaiselle, joka ei kauheasti ole tutustunut turpeisiin viskeihin. Savua löytyy miellyttävästi kuitenkin, täysin tätä ei ole purtu toimimattomaksi. Juomassa nousee esille pippuri vahvemmin, kuin mitä se oli alun tuoksuttelussa. Vaniljan makeus on vahvasti esillä.
Jälkimaussa soivat pippurin ja vaniljan lisäksi marjamaisuus. Mukavaa on, keveydestä huolimatta, että maku säilyy suussa mukavan pitkään.
Mihin ja kenelle tämä sitten on? Blasda on mainio portti savuisempiin Islayn tuotteisiin, vaikka olisi tottumusta enemmän ylämailta. Sitten tämä toimii hyvin kevyenä maisteluviskinä, milloin ei haluta tehdä yleisöön heti täyttä tyrmäystä. Maisteluissa itse käytän Blasdaa aloitusviskinä, aperatiivina (kuten tislaamokin asian ilmaisee) ennen varsinaisia viskejä. Tämän jälkeen on hyvä ottaa vaikka ihan perus 10YO Ardbegiä, tai esimerkiksi Corryvreckania. Näin jälkimmäisen viskin maku tehostuu huomattavasti, kun makuhermot on ensin Blasdalla laitettu ojennukseen ja osoittamaan oikeaan suuntaan. Keskelle sarjaa tätä ei kuitenkaan kannata laittaa, maku on – pippuria lukuun ottamatta- kohtuullisen hento.
No comments:
Post a Comment
Note: Only a member of this blog may post a comment.