Bruichladdich Black Art 02.2– mustaa ja punaista taikaa!

Shamaanirumpujen kumina takoo ajatuksiani, kodan sakeat höyryt sumentavat käsityskykyni. Heittäydyn taikojen mukaan, noidan matkaan. Kohti maita mystisiä, näkemään asioita menneitä. Hahmon mustan korpin saan ja kaukana korkealla, tuntureiden yllä, lennän ja huikeita maisemia ihailen.

Bruichladdich Black Art 1989 02.2 on 21-vuotiasta hyvin erikoista viskiä. Mestari, joka tämän on saanut aikaan, on aika noita. Väri on punaisempi kuin missään muussa viskissä mitä vastaani on vielä tullut. Tuoksussa on paljon ‘Laddieta, mutta myös muuta. Makeahko, ei niinkään kauhean savuinen, mutta erityisesti mysteerinen. Öljyisyys on lähes käsinkosketeltavaa, mutta erityisesti maut jotka valtaavat suun tätä ensi kertaa maistettaessa nostattavat mestarin vielä korkeammalle tasolle. Maku ei ole niinkään vahva, tuhoava, karu tai savuinen kuin mistä yleensä pidän, vaan pehmeämpi, taianomaisempi, vivahdeikkaampi, syvempi ja leveämpi kuin viskit mitä yleensä nautiskele, mutta tätä voisikin odottaa 21v viskiltä. Maussa on paljon mystiikkaa, se on hento olematta heikko, mieleenjäävä olematta isku vasten kasvoja. Erittäin erittäin tyylikästä.

Makumaailmassa on selkeästi käytetty erilaisia viinitynnyreitä ja varmaan sotkettu mukaan myös muita Bruichladdichin maltaita, kuin vain perusladdieta. Jälkimaku on todella pitkä ja herkullinen. Makuvivahteita on todella paljon, joten tämä kannattaakin laittaa maistelussa alkupäähän ettei monisyiset maut katoa väkevämpien alle.

Tuoksu lasissa vain paranee, sitä mukaan kun tämä jalo juoma saa ilmaa. Tyhjässä lasissakin tuoksu odottaa pitkään, eikä sen kadottamista kannatakaan kiirehtiä. Tässä viskissä yhdistyvät menneisyys ja tulevaisuus, nykyhetki rajan taakse ja todellisuus sekoittuu uniin. Yksinkertaisesti aivan loistava juoma! Pehmeyttä joku toivoo tietysti lisää, mutta itseäni viehättää se pieni karuus mikä tässä on.. Ettei aivan saari unohdu mielestä.