Saturday, January 25, 2014

Bruichladdich - The Organic Scottish Barley

Short summary in English. The Organic Scottish Barley is one those rare (the only one?) truly organic whiskies out there. I did enjoy their earlier incarnation also, but I must say this one is even better. The nose is pleasant, it lacks the sting and bitterness that is usually present in this kind of drams. Perhaps the maturation in an american oak has done it’s work properly. There is no age statement, but it would be interesting to know some more details of this one. Perhaps one day the distillery will tell us.

This is a sweet dram in taste also. Not too sweet, mind you! Interesting mix of oak and wood is present, and the end result is surprisingly lot into my liking. This is not, however, a peaty or smoky whisky! Unpeated, less striking and easy to drink. It would be interesting to see how cognac people would like this one. I’d guess many to them would turn into whiskies. I’ve seen that happening already.. In this end, this has more bite and character – especially after drinking it a few drams. This is a good product, something I could like to accompany me when spending an evening, yammering with people. 

Ikä on vain numeroita, ja se katoaa pullojen kyljistä selkeästi yhä useammin. Tämän vuoden satoa Bruikalta on tämä lyhyesti ja ytimekkäästi nimetty “The Organic Scottish Barley. Mid Coul. Coulmore. Mains of Tullibardine farms” –viski. Scottish Barley-nimitys on tullut käyttöön useammillekin juomille, Port Charlotte ja Octomore myös kantavat tätä nimitystä, ainakin korostuu minkä alueen viljoista maltaat on tehty.

20140106-20140106125010-IMG_2485_small Erona akvamariinisessa pullossa muihin on myös se, että tämän maltaat on tehty luomu-viljasta jotka tulevat kolmelta nimessä mainituilta tiloilta. Filosofisesti halutaan myös korostaa (hyvä tarina on aina bonusta!) että maa ja elämää suurempi vesi ovat yhtä kokonaisuutta jossa kumpikin elävät synergiassa. Kummin vain, mutta tämä juoma on pullotettu mukavasti 50% pitoisuudella ja lisäksi mainintana on “unpeated”, joten turvepommia ei ole odotettavissa.

Hailakan värinen juoma tuoksuu miellyttävältä. Pistävyyttä ei oikeastaan ole, mutta jonkin verran makeutta ja tammea jotka saanevat alkunsa kypsytyksessä käytetyistä amerikantammi-tynnyreistä.

Maussa on paljon makeutta, vähän piikkejä mutta loppujen lopuksi varsin tasapainoinen ja kevyt maku ensimmäisen hönkäyksen jälkeen. Tammisuus ei hyöki, mutta puuta on selkeästi mukana. Makeus ja juomisen helppous ovat vahvasti esillä. Tämähän on travel retail-pulloite, joten matkaajille tiedoksi, että tässä on aika helppo viski aloitella makumatkoja. Ei savua kovinkaan paljoa, eikä varsinkaan turvetta mutta omasta mielestäni voittaa suurimman osan konjakeista todella helposti makuelämyksessä.

Useamman suullisen jälkeen, kun nappaa vähän suuremman annoksen kerralla, löytyy vähän enemmän potkua, ärtyisyyttä, peräräättiä ja luonnetta. Suu on sopivasti jo esitelty juomalle joten lopputulema on enemmän mieleeni. Ikää ei taida kauheasti viskillä olla, mutta valmistusprosessi on kyllä selkeästi kohdallaan. Tällaisen juoman kanssa voi hyvin istua iltaa, jos ei pelkkä maistelu kiinnosta. Olisi ehkä pitänyt ottaa Viron laivalta (Tallink Star & Superstar jos ostopaikka kiinnostaa) mukaan toinenkin pottu.

Jälkimakuna voisi sanoa, että tammisuus jää suuhun polttelemaan mukavasti. Vähän sitruunaa, vanilijaa ja vähän hitunen savua ovat myös esillä. Erittäin mukava, kevyt, juoma joka sopii viskinmaistelusarjan aloitukseksi kuin turve Octomoreen.  Ja vielä yksi harvoista (ainoa?) luomuviskeistä!

No comments:

Post a Comment