Tuesday, October 29, 2013

Viskiblogistit olusilla, kaikki selvisivät!

Kutsu kiiri läpi vaarojen ja kurujen, jokia pitkin kiemurrellen. Harakan lennättämänä, korpin perille kuljettamana se tavoitti järvien keskellä olevan savujen peittämän saaren, jossa tarinat ja riimut ovat käsinkosketeltavia. Siellä sanoman kuuntelin, pohdiskelin ja lopuksi reppuni pakkasin. Tie kohti etelän kaukaisia kivipaaseja alkoi, kulkien asioiden kautta joista ei tohdi ääneen kuiskailla. Sanon vain, jos lukisitte ajatukseni toivoisitte että ajassa matkustaa osaisitte.

Kaukana lahtien pieksemillä rannikon kivillä, turvassa aalloilta ja myrskyiltä, sijaitsee rakennus joka ulkonäöllään satunnaista kulkijaa hämää. Jos taas sen aarteet tiedät, näet jalokiven joka hehkuu kirkkaasti tuhansien peltisoturien marssin kupeessa. Eikä tässä puhuta lyhdyistä, vaan noista juomista jota meistä monet pitävät.

20130514193003-IMG_7654_small“Kallossa” eteen tarjoiltiin olutta, joka oli mustaakin mustempaa. Mustiksi kiviksi sitä kutsuivat. En tiedä mitä se oli, mutta parin tuopin jälkeen se ei maistunut enää kovin kitkerältä, vaan oikeastaan aika hyvältä. Ehkä siinä on vähän tiukka ensimaku, tai ehkä se on vain väärin maisteltu kun sitä ei edeltänyt sopivat etelän maan valkoviinit. Niin tai näin, se maistui kyllä.

Tarinat lentelivät kuin osumat Agincourtissa ranskalaisten riveihin. Syviä, iskeviä ja uppoavia. Satunnaisesti vähän pintaa naarmuttaenkin. Kukaan ei kuitenkaan tunnustanut tappiota, vaan nauru ja hauskuus pysyivät mukana seurueessa ja säilät narikassa. Olihan tässä kyseessä useampi Suomalainen viskiblogisti, jotka vihdoin tapaisvat! Mitä kaikkea tästä taas kehkeytykään, ei sitä osaa sanoa. Harmillisesti vielä veljiä jäi uupumaan, mutta matka on pitkä. Ehkä piakkoin yritetään uudestaan, jos vain pienet posteljoonit jaksavat juosta!

Erityisen antoisaa oli kuulla mielipiteitä tarinoiden takaa, katsella kuutioita toisin silmin ja tietysti oppia tuntemaan muita myös viskimaailman ulkopuolelta. Oluet, jotka kummasti katosivat tuopeista kellon tahtiin, antoivat jutuille myös juuria sekoittuen viskien maailmaan melko saumattomasti.

Pakko sanoa ja kehua näitä muita blogeisteja – olivat paikalla tai eivät. Aivan mahtavaa väkeä olette ja on ollut suuri ilo ja etuoikeus tutustua!

(kuva ei ollut mukana tapaamisessa, mutta sopii tunnelmaan josta ei mystiikkaa puuttunut!)

In summary: some of Finnish #Whisky #blog writers met today. I must say it was an honor and a privilege to meet them! Networking by an ale or two seems to work for us. Lots of stories to swap, lots of ideas to share. Hopefully we’ll meet again soon, with some luck our numbers grow. 

No comments:

Post a Comment